Tilintarkastus

Asunto- tai kiinteistöosakeyhtiöön on valittava KHT- tai HT-tilintarkastaja, jos siihen kuuluu vähintään 30 osakkeenomistajien hallinnassa olevaa huoneistoa tai jos osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista tai yksi kolmasosa kokouksessa edustetuista osakkeista, vaativat sitä. (Asunto-osakeyhtiölaki 9:5§)

Myös yhtiöjärjestys ja tilintarkastuslaki saattavat velvoittaa tilintarkastajan valitsemiseen.

Osa tilintarkastajistamme suorittaa ainoastaan asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastuksia. Ota yhteyttä, niin keskustellaan asunto-osakeyhtiösi tilintarkastuksesta!

HALUAMME LISÄTÄ TILINTARKASTUKSESTA SAATAVAA HYÖTYÄ

Suosittelemme, että asiakasyhtiöissämme ryhdyttäisiin ajoittamaan suurten hankkeiden suunnittelu niin, että suunnitelmat voitaisiin tarkastaa jo ennen niiden esittämistä yhtiökokoukselle – ja erityisesti ennen niiden toimeenpanoa.

Näin menetellen saavutetaan se etu, ettei virhettä todeta vasta kun se on jo ehtinyt aiheuttaa vahinkoa.

KIRJANPIDON TARKASTUS

Tilintarkastuksessa tarkastus kohdistuu siihen, onko tarkastuskohteen kirjanpitoa pidetty kirjanpitolain säännösten mukaisesti ja tuottaako kirjanpito oikeaa tietoa tarkastuskohteen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista varten.

TILINPÄÄTÖKSEN TARKASTUS

Tilinpäätöksen tarkastuksen päätavoitteena on selvittää, antaako tilinpäätös totuudenmukaisen kuvan yhtiön toiminnan tuloksesta ja yhtiön taloudellisesta asemasta tilikauden päättyessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase, niiden liitetiedot (Kirjanpitolaki 3:1) sekä tarvittaessa rahoituslaskelma.

Kirjanpitolain (KPL 3:1) mukaan julkisen osakeyhtiön, mikro- ja pienyritystä suuremman osakeyhtiön ja yleisen edun kannalta merkittävän osakeyhtiön tulee liittää tilinpäätökseen toimintakertomus (KPL 3:1a)

HALLINNON TARKASTUS

Hallinnon tarkastuksessa pyritään selvittämään, onko yhtiön johto toiminut lain edellyttämällä huolellisuudella vai onko se syyllistynyt tekoihin tai laiminlyönteihin, jotka saattavat antaa aihetta korvausvastuuseen tai onko johto rikkonut osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Yhdistyksen Tuloslaskelmakaavassa esiintyy kolme kertaa nimike Tuotto- ja Kulujäämä. Nämä jäämät ovat toisiinsa nähden kumulatiivisia eivätkä ryhmäkohtaisia eriä. Yhdistyksen varainhankinnan sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan ryhmäkohtaiset tuotto- ja kuluerät on hyvän kirjanpitotavan mukaista esittää tuloslaskelmassa omina summasaldoinaan.

Kulujen erittely eri toiminnoissa, varsinaisessa toiminnassa, varainhankinnassa sekä sijoitus- ja rahoitustoiminnassa, on varsin suppea. Kussakin ryhmässä tuotot ja kulut on esitettävä riittävästi eriteltyinä tuloslaskelmassa tai sen liitteenä. Varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut on lisäksi eriteltävä yhteisön toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen toiminnanaloittain tuloslaskelmassa tai sen liitteenä.

VARSINAINEN TOIMINTA

Varsinaisella toiminnalla tarkoitetaan yhdistyksen päätoiminnan eli aatteellisen toiminnan, tuottoja ja kuluja.

VARAINHANKINTA

Varainhankintana ilmoitetaan muun muassa jäsenmaksutulot sekä keräys-, lahjoitus-, arpajaistulot. Yhteisön omat jäsenmaksut esimerkiksi keskusjärjestölleen ovat sen varsinaisen toiminnan kuluja.

SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA

Kolmantena ryhmänä yhdistyksen tuloslaskelmassa esitetään sijoitustoiminnan tuotot ja kulut. Sijoitustoiminta on sellaista varojen sijoittamista, joka ei palvele välittömästi yhdistyksen tarkoitusta mutta josta saadut tuotot tekevät varsinaisen toiminnan mahdolliseksi.

YHDISTYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

Yhdistyksen saamien avustusten ja rahastojen käsittely ovat erityispiirteitä, joiden kirjaamisessa vaaditaan erityistä huolellisuutta.